Tietoisuustaidot ovat viime vuosina tulleet yhä enemmän esille. Monet törmäsivät aiemmin tietoisuustaitoihin harrastusten parissa. Nykyään tietoisuustaitoja käytetään yhä enemmän työssä. Opitaan ottamaan taukoja tarvittaessa ja voidaan hyödyntää kehoa ja mieltä kokonaisvaltaisemmin työtä tehdessä.
Halu ymmärtää
Lapsena törmätään asioihin ensimmäistä kertaa ja tutkitaan kaikkea uutta innolla. Kielen kehityttyä opitaan käsitteellistämään, nimeämään asioita. Egotietoisuus, suodatin alkaa kehittyä. Emme enää tutki ulkoista, emmekä sisäistä maailmaa puhtaasti sellaisenaan. Meistä tulee kärsimättömiä. Pyrimme ymmärtämään ja selittämään asioita. Omat odotukset alkavat vaikuttaa siihen, mitä havaitsemme. Etsimme enemmän tai vähemmän tietoisesti asioita, jotka vastaavat ja vahvistavat ennakkokäsitystämme.
Keho ja mieli
Länsimaisessa ajattelussa koemme itsemme lähes kokonaan mielenä, ajatteluna. Keho ja mieli, järki ja tunteet ovat erillisiä. Emme tiedosta omaa kehoamme, erilaisia tuntemuksia. Olemme tietoisia omasta kehostamme lähinnä silloin kun, siihen tulee jotain ”vikaa”. Tietoisuustaidoissa oletamme, että keho ja mieli ovat yhtä.
Ulkopuoli – sisäpuoli
Olemme tottuneet katsomaan ja käsittelemään kehoamme esineen tavoin, ulkopuolelta. Sisäpuoli, koettu keho aistimuksineen (paine, lämpö, syke, virtaukset) on meille vieraampaa.
Vastaus
Kysymyksiin ei ole olemassa valmiita vastauksia, jokaisen pitää löytää ne itse. Kysyjälle opetetaan tutkimusmetodi, jonka avulla hän voi itse lähteä etsimään vastausta asettamiinsa kysymyksiin. Luotamme kokemukseen, järkeen ja sisäiseen tietoisuuteen.
Meillä on tapana etsiä vastauksia kysymyksiin itsemme ulkopuolelta. Tietoisuustaidoissa opettelemme kääntymään kohti omaa tietoisuutta ja etsimään vastauksia sieltä. Alamme luottaa vähitellen omaan kokemukseen ja asettamaan sen aina rationaalisen tarkastelun alle.
Läpivalaiseminen
Tärkeätä on läpivalaista, miten mieli toimii. Tulemme tietoiseksi halusta, emme pyri luopumaan siitä. Mitä enemmän olemme tietoisia mielen toiminnasta, sitä enemmän meillä on valinnanvapautta. Jo pelkkä läpivalaiseminen muuttaa suhtautumistamme asioihin, emme ole enää niin helposti mielen ohjattavissa.
Kun reagoimme tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla, kokemus on varsin kokonaisvaltainen. Harjoitusten myötä opimme vähitellen tunnistamaan kokemuksessa eri osa-alueita: ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset, toimintayllykkeet.
Todellinen ja kuviteltu
Harjoitusten aikana opimme, että mieli tekee jatkuvasti virheitä ja tulkitsee maailmaa ennakkokäsitysten mukaisesti. Emme näe, emmekä edes yritä nähdä maailmaa sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin haluamme sen nähdä. Tulemme yhä enemmän tietoiseksi kahdesta eri maailmasta, todellisesta ja kuvitellusta.
Sisäinen ja ulkoinen
Yleinen käsitys on, että mielemme toimii objektiivisesti oikein. Samalla oletamme, että se antaa oikean, vääristelemättömän kuvan sisäisestä ja ulkoisesta maailmastamme. Harjoittaessa tulemme vähitellen yhä tietoisemmiksi, miten ne ovat rakentuneet ja miten ne toimivat ja ohjaavat käyttäytymistämme.
Tavoitteena on puhdas aistiminen. Läpivalaisemme sisäisen maailmamme, mielemme ja sen toimintatavat, jotta ymmärtäisimme sitä (itseämme) paremmin. Ulkoisen maailman pyrimme näkemään sellaisena kuin se on, ilman käsitteellistämistä ja tulkintaa. Nähdään se, mitä nähdään, ilman ennakkokäsityksiä. Ei sellaisena, kuin haluaisimme tai kuvittelemme sen olevan.
Tekemisestä olemiseen
Tekemisen mielentilassa asetamme tavoitteita ja pyrimme saavuttamaan niitä. Nykyisyyden sijasta seikkaillaan koko ajan menneisyydessä ja tulevaisuudessa.
Harjoituksissa siirrytään vähitellen tekemisestä olemiseen. Olemisen mielentilassa keskitytään elämään tässä ja nyt. Suoraan kokemiseen ja sen hyväksymiseen. Ei aseteta tavoitteita, ei pyritä edes rentoutumaan. Olemiseen keskittyminen, itsensä kohtaaminen ja hyväksyminen sellaisenaan tekee kaikille hyvää. Aito itsensä kohtaaminen tuottaa myös rentoutumisen kokemuksia.
Harjoittaminen
Elämään kuuluu nousuja ja laskuja. Säännöllinen harjoittaminen auttaa ymmärtämään, miten erilaiset mielentilat syntyvät ja katoavat riippuen elämäntilanteesta. Jos meillä on syy olla surullinen, olemme surullisia. Jos meillä on syy iloita, olemme iloisia. Samalla opimme, että erilaiset ajatukset ja mielentilat ovat ohimeneviä kuin pilvet taivaalla.
Positiivinen ajattelu
Tietoisuustaidot eivät ole positiivista ajattelua. Positiivisessa ajattelussa ei pyritä näkemään todellisuutta sellaisenaan kuin se on, vaan pyritään rakentamaan naamioita vanhojen naamioiden päälle. Samalla ajaudutaan yhä kauemmaksi omasta itsestä. Positiivisella ajattelulla on paikkansa rankoissa elämäntilanteissa ja ne auttavat akuuteista kriiseistä selviytymisessä. Avain pysyvään muutokseen on kuitenkin läsnäolo nykyhetkessä, itsensä kohtaaminen, hyväksyminen sellaisenaan.
Harjoitus
- Ota hyvä istuma-asento, voit sulkea silmäsi halutessasi (ympäristö häiritsee vähemmän)
- Keskity olemiseen, älä yritä tehdä yhtään mitään
- Tule tietoiseksi ajatuksistasi, tunteistasi ja kehostasi
- Tiedosta vatsan hengitysliikkeet
- Tiedosta, miten hengitys tuntuu koko kehossa (koko keho hengittää)
- Aisti myös asentosi ja kasvojen ilmeesi
- Tiedosta kehon tuntemukset (jännitykset, kiristykset, rentouden tunteet) ja hengitä mielikuvissa eri kehonosien läpi
Jos olet masentunut, elät menneessä.
Jos olet ahdistunut, elät tulevassa.
Jos olet rauhassa, elät nykyhetkessä.
– filosofi Laozi
